3.10.1995

Jämsän kihlakunnanoikeuden päätös 26.5.1993

Keski-Suomen läänin työvoimapiirin toimiston (työvoimapiiri) konkurssivelkojana Ilmastointi- ja Peltityö Partanen Ky:tä (Partanen Ky) vastaan nostamasta takaisinsaantikanteesta kihlakunnanoikeus katsoi selvitetyksi, että Ha-Ra Rakennus Ky (Ha-Ra Ky) oli ollut pääurakoitsijana Jämsän kaupungin keskustan päiväkodin rakennusurakassa. Partanen Ky oli toiminut Ha-Ra Ky:n aliurakoitsijana.

Ha-Ra Ky:n konkurssi oli alkanut 25.5.1992. Yhtiö oli vuoden 1992 tammikuussa tehdyn suullisen esisopimuksen jälkeen 15.4.1992 päivätyllä laskulla siirtänyt päiväkotiurakan 10. maksuerän 151 000 markkaa maksettavaksi suoraan Partanen Ky:lle tämän muun muassa päiväkodin konesaumapeltiurakkaan perustuvan saatavan suorittamiseksi. Jämsän kaupunki oli suorittanut maksuerän Partanen Ky:lle 22.5.1992. Suorituksen johdosta Partanen Ky oli kuitannut maksetuiksi Ha-Ra Ky:lle 8.1., 10.4. ja 14.4.1992 lähettämänsä erääntyneet laskut, joiden yhteinen jäännöspääoma oli ollut 130 930,60 markkaa. Lisäksi Partanen Ky oli käyttänyt siirretyn maksuerän 19.5.1992 päivätyn, 20 069,40 markan pääomamääräisen laskun maksamiseksi, jonka laskun maksuehtona oli ollut 14 päivää netto.

Koska Ha-Ra Ky:n ja Partanen Ky:n välisessä velkasuhteessa ei ollut aikaisemmin käytetty saatavan siirtoa maksun suorituksena, saatavan siirto ei ollut rinnastettavissa tavanomaiseen rahasuoritukseen. Koska siirtäminen oli tapahtunut myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, velan maksu oli tapahtunut epätavallisin maksuvälinein muiden velkojien vahingoksi. Sen vuoksi ja kun asiassa ei ollut ilmennyt erityisiä edellytyksiä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 22 §:n mukaiseen sovitteluun kihlakunnanoikeus velvoitti Partanen Ky:n palauttamaan siirretyn maksuerän korkoineen konkurssipesään.

Vaasan hovioikeuden tuomio 15.11.1993

Partanen Ky valitti hovioikeuteen ja vaati, että kanne hylätään kokonaan tai ainakin osittain. Työvoimapiiri vastasi valitukseen.

Hovioikeus totesi, että kihlakunnanoikeus oli velvoittaessaan Partanen Ky:n palauttamaan Ha-Ra Ky:ltä saamansa 151 000 markan suuruisen maksun konkurssipesään samalla peräyttänyt Ha-Ra Ky:n ensin mainitulle kommandiittiyhtiölle suorittamien kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmeneviin 8.1., 10.4., 14.4. ja 19.5.1992 päivättyihin laskuihin perustuvien velkojen maksun konkurssipesään. Sen vuoksi hovioikeus antoi Partanen Ky:lle jälkivalvontaosoituksen. Muutoin hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.

Perustelut

Kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla Partanen Ky:n saatavien suoritus on tapahtunut epätavallisin maksuvälinein. Suoritus on perustunut siihen, että Jämsän kaupungin päiväkotityömaan pääurakoitsijana toiminut Ha-Ra Rakennus Ky ja rakennuksen peltikattoa aliurakkana tehnyt Partanen Ky ovat kaupungin suostumuksin huhtikuun puolivälissä 1992 sopineet pääurakkasopimuksen 10. maksuerän siirrosta Partanen Ky:lle sekä aliurakasta johtuneiden että yhtiöllä Ha-Ra Rakennus Ky:ltä muulla perusteella olleiden saatavien suoritukseksi. Tähän maksujärjestelyyn on antanut aiheen Partanen Ky:n ilmoitus, että se keskeyttää kattotyön, ellei maksuerän siirtoa toteuteta.

Päiväkodin kattotyö on valmistunut 4.5.1992. Siitä on siten maksuerän siirron tapahtuessa ollut jäljellä noin kahden viikon työ. Asiassa esitetystä selvityksestä ei voida päätellä, ettei kattotyötä olisi ennen konkurssin alkua voitu saattaa loppuun Ha-Ra Rakennus Ky:n toimesta, jolloin sillä olisi ollut oikeus saada kaupungilta kysymyksessä oleva maksuerä. Myöskään se vaihtoehto, että tämä pienehkö työ olisi voitu suorittaa konkurssipesän toimesta, ei esitetyn selvityksen mukaan ole poissuljettu. Asiassa ei siten ole selvitetty, ettei maksuerän suorittaminen Partanen Ky:lle olisi ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa Ha-Ra Rakennus Ky:n muille velkojille. Näin ollen Partanen Ky on velvollinen palauttamaan saamansa maksun konkurssipesään.

Takaisinsaantikanteen johdosta palautettavaksi tuomittavaa määrää voidaan takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 22 §:n mukaan painavasta syystä sovitella. Sovittelun edellytyksiä arvioitaessa on lain esitöiden (HE 1990 vp n:o 102 s. 70-71) mukaan otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, erityisesti oikeustoimen luonne ja ajankohta, vastaajan tietoisuus oikeustoimeen liittyvistä seikoista, vastaajan peräytyvästä oikeustoimesta saama hyöty samoin kuin se suhde, mikä vastaajan ja konkurssivelallisen välillä vallitsee. Painava syy sovitella oikeustoimen peräytyessä syntyviä velvollisuuksia olisi erityisesti silloin, kun palautusvelvollinen joutuisi takaisinsaannin vuoksi huonompaan asemaan kuin jos peräytyvää oikeustointa ei olisi lainkaan tehty.

Partanen Ky on sovitteluvaatimuksensa perusteeksi vedonnut siihen, että sille on kattotyön loppuunsuorittamisesta aiheutunut merkittäviä materiaali- ja työvoimakustannuksia ja että palautusvelvollisuudesta seuraisi väistämättömästi yhtiön taloudellisen tilanteen huomattava heikentyminen. Näistä seikoista Partanen Ky ei ole esittänyt näyttöä. Palautusvelvollisuuden sovittelemiseen ei näin ollen ole edellytyksiä.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Esittelijäneuvos Walamies:

Perustelut

Aliurakoitsijana ollut Partanen Ky oli huhtikuussa 1992 keskeyttänyt päiväkotirakennuksen peltikaton rakennustyöt, koska sillä pääurakoitsijalta olevien saatavien suorittamiseksi ei ollut niiden välisen sopimuksen mukaisesti siirretty pääurakkasaatavia. Partanen Ky:n saatavien maksamiseksi oli 15.4.1992 siirretty pääurakan 10. maksuerä, jonka suorittamisen edellytyksenä oli sanotun peltikaton valmistuminen. Tämän jälkeen Partanen Ky oli jatkanut kattotöitä, jotka olivat valmistuneet 4.5.1992.

Töiden keskeytymistä edeltäneiden ja keskeytymisen jälkeiseen työhön perustuvien laskujen vertailun perusteella on pääteltävissä, että keskeytyshetkellä peltityöstä oli tehty noin puolet. Ajallisesti töitä oli jäljellä runsaat kaksi viikkoa. Tähän nähden on epätodennäköistä, että maksuvaikeuksissa ollut pääurakoitsija olisi ilman Partanen Ky:n työpanosta voinut saattaa työn valmiiksi ennen 25.5.1992 alkanutta konkurssiaan. Siten mainittu 10. maksuerä olisi ollut maksamatta ennen pääurakoitsijan konkurssia.

Työministeriön ilmoituksen mukaan konkurssipesä on niin varaton, ettei se kykene maksamaan edes kaikkia massavelkoja. Sen vuoksi ei ole todennäköistä, että kattotyö olisi teetetty valmiiksi konkurssipesän toimesta. Pääurakoitsijan konkurssissa rakennuttaja Jämsän kaupunki on valvonut ja sille on tuomittu maksettaviksi saatavat, joiden määrä ylittää selvästi 10. maksuerän. Partanen Ky on väittänyt, ettei kaupunki olisi konkurssin alkamisen jälkeen maksanut sanottua erää siinäkään tapauksessa, että kattotyö olisi tuolloin valmistunut, vaan käyttänyt sen omien vastasaataviensa kuittaukseen. Kysymyksessä olevissa olosuhteissa väite on uskottava.

Johtopäätöksenä edellä olevasta on, että ilman saatavan siirtoa ja siihen perustunutta peltikattotöiden jatkamista 10. maksuerää ei olisi lainkaan maksettu niin, että varat olisi voitu käyttää konkurssivelkojien saatavien suoritukseksi. Siten siirrosta ei ole aiheutunut sellaista vahinkoa, jota konkurssitakaisinsaannin menestyminen edellyttää.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Kanne hylätään ja Ilmastointi- ja Peltityö Partanen Ky vapautetaan kaikesta maksuvelvollisuudesta.

Oikeusneuvos Palaja: Hyväksyn mietinnön.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.